Millaisia teknisiä laitteita ja apuvälineitä vanhustenhuollossa käytetään? 

Millaisia teknisiä laitteita ja apuvälineitä vanhustenhuollossa käytetään?

Sosiaali- ja terveydenhuollossa ihminen, inhimillisyys ja käden taidot ovat edelleen ne, jotka kantavat pitkälle ja ovat myös eettisesti tärkeitä arvoja. Potilaan kunnioittaminen ja parhaan mahdollisen hoidon antaminen korostuu etenkin ikäihmisten hoidossa, jossa on omat erikoispiirteensä, joita työikäisten ja nuorten hoito ja hoiva ei vaadi. Ikäihmisten hoitamisen haasteena ovat useiden sairauksien ja yleisen fyysisen kunnon heikkenemisen lisäksi muistia heikentävät tekijät sekä myös psykologiset ja sosiaaliset haasteet. Yhä useampi ikäihminen viettää aikaa yksin, joten yksinäisyyttä onkin pidetty yhtenä henkisen puolen haasteista vanhustenhoidossa.
Vanhustenhoidossa käytetään myös paljon teknisiä välineitä, apuvälineitä sekä lääkinnällisiä laitteita, jotka hyödyttävät parhaimmillaan sekä potilasta että hoitohenkilökuntaa. Välineitä tehdään moneen tarkoitukseen aina kuulon tai muistin parantamisesta erilaisiin nostolaitteisiin tilanteissa, joissa ikäihminen ei pysty enää itse nousemaan sängystä. Tässä artikkelissa tuodaan ilmi asenteet ja niiden vaikutukset välineiden suunnittelussa sekä erilaisia välinetyyppejä, jotka helpottavat ikäihmisten arkea.

Ikäihmisten asenteet teknisiä laitteita ja apuvälineitä kohtaan

Apuvälineiden, teknisten laitteiden ja lääkinnällisten laitteiden käyttöönotto kuulostaa usein helpolta ja itsestäänselvältä etenkin nuoremman sukupolven näkökulmasta. Ikäihmisille tilanne on toinen, sillä monia edelleen jännittää etenkin kosketusnäytölliset tai useita painikkeita sisältävät laitteet. Vaikka ikäihmiset ovat huomattavasti paljon nopeampia oppimaan teknologisia laitteita kuin mitä 10 vuotta sitten, on yleinen pelko laitteita kohtaan edelleen todellinen.

Välineiden suunnittelussa onkin otettava huomioon asenteet teknologiaa kohtaan sekä myös mahdolliset fyysiset rajoitteet, jotka voivat hankaloittaa tai estää laitteen käytön. Välineiden ja laitteiden on oltava yksinkertaisia ja yksiselitteisiä, eikä yhteen laitteeseen ole järkevää sijoittaa useita eri toimintoja. Tämä käytännössä toteutuu hyvin alalla. Käyttäjäystävällisyys ja käyttäjälähtöinen suunnittelu on kuitenkin pidettävä mielessä. Lisäksi, laitteen käytön neuvontaan ja opastamiseen täytyy lääkärillä, sairaan- tai lähihoitajalla tai muulla henkilökunnalla olla tarvittava tietotaito laitteen käytöstä sekä kärsivällisyyttä ja kykyä ymmärtää ikäihmisen kokemia haasteita ja tunteita apuvälineiden, teknisten laitteiden ja lääkinnällisten laitteiden suhteen.

Kuulolaitteet, mittarit olennaisena osana arkea

Kuulo on yksi niistä aisteista, joka kärsii ikääntymisen myötä. Kuulokoje on laite, joka auttaa kuuloltaan heikentynyttä ihmistä kuulemaan paremmin. Näitä laitteita tehdään toki kaiken ikäisille, mutta ne ovat erityisesti käytössä yli 60 vuotiailla. Useasti ikäihmisillä on erilaisia ennakkoluuloja kuulolaitteita kohtaan. Voidaan kokea, että “enhän minä sellaista tarvitse” tai ollaan huolissaan käytön monimutkaisuudesta. Aikaisessa vaiheessa havaittu kuulon heikkeneminen ja kuulolaite parantaa kuitenkin ikäihmisen elämänlaatua huomattavasti.

Toinen merkittävä apuväline ikäihmisille on erilaiset mittarit, kuten verenpainemittarit. Päivittäisten arvojen seuraaminen on tärkeää sekä henkilön oman terveyden ja itsenäisyyden kannalta että myöskin hoitajan kannalta, mikäli ikäihmisellä on hoitosuhde. Laitteet auttavat pitkäaikaisessa seurannassa ja auttavat täten hoitohenkilökuntaa valitsemaan parhaimmat hoitomenetelmät ja lääkkeet.

Viestintäteknologiasta apua ja iloa myös ikäihmisille

Viime vuosina viestintäteknologia on tuotu vahvasti myös potilaiden hoitoon. Kotihoidossa hoitajat hyödyntävät etenkin tablettitietokoneita muistiinpanojen kirjaamiseen, mutta enenevässä määrin tablettitietokoneita löytyy myös ikäihmisten kotoa. Näitä suositaan vaikkapa älypuhelimien vuoksi näytön koon sekä helppokäyttöisyyden takia. Itsenäisesti kotonaan asuvien vanhusten kanssa voidaan ottaa etäkäyntejä, jossa hoitaja pääsee keskustelemaan terveydentilasta ja ikäihmisen voinnista. Tämä myös helpottaa terveydenhuoltoa siten, että aikaa säästyy, kun joka kerta ei ole tarvetta vierailla paikan päällä. Viestintäteknologian on myös koettu olevan apuna yksinäisyyteen, sillä sukulaisten, ystävien ja muiden läheisten näkeminen ei aina ole mahdollista kasvokkain. Reaaliaikainen kuva toimii tällöin hyvänä apuna yksinäisyyden helpottamisessa, vaikka harvoin se täysin korvaa kasvokkaista kanssakäyntiä.